Syyskuussa 2023 päätös painon pudotuksesta ja ”kuntokuurista” kypsyi. Paino oli jo pienten muutosten myötä hieman laskenut ja olokin hieman kohentunut. Motivaatio oman terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen lisääntyi ja päätös muutokselle syntyi.
Koronavuosien poikkeavien olojen jälkeen oli esim. oma diabeteksen seuranta jäänyt huonolle mallille. Mitään isompia tuntemuksia ei ollut ja tablettien ottaminen aamuin illoin oli päivittäinen rutiini, ainoa kontakti terveyden huoltoon oli omakantaan laitettu pyyntö reseptien uusinnasta. Varmaan ainakin 2-3 kertaa oli lääkäri tai sairaanhoitaja huomauttanut, etten ollut käynyt kontrollissa ja laittanut lähetteen laboratoriotutkimuksiin. Ei tullut käytyä. Omat sokerimittauksetkin oli jääneet. Ensin loppuivat mittarin liuskat, jotka piti varata ja hakea tk:n apuvälinepalvelusta tiettynä aikana, joten niiden hankkiminen jäi tekemättä. Sitten tuli uudet hyvinvointialueet ja tarvikejakelu muuttui taas. En edes tiennyt mistä tilata ja onko esim. verensokerimittari enää sama. Taas jäi selvittämättä.
Kun lokakuussa tein päätöksen itseni kanssa säännöllisen liikunnan aloittamisesta, päätin myös käydä terveystarkastuksessa, ensisijaisesti diabeteksen osalta, mutta samalla otettiin laajempi verenkuva sekä sydänfilmit. Tämä toteutui marraskuussa ja tulokset olivat muuten ok, mutta verensokerin arvot olivat koholla. Huomiota herätti myös matala hemoglobiini. Sen syytä alettiin tutkia, koska myös ferritiini, eli rautavaraston arvo oli hälyttävän alhainen. Mikään ei kuitenkaan estänyt liikunnan lisäämistä, joten sen osalta kaikki oli toistaiseksi kunnossa.
Verensokerin seurantaan sain uuden mittarin ja välineet. Verensokerin ensimmäiset aamumittaukset pitkään aikaan olivat pieni järkytys, koska glukoosipitoisuus oli aamuisin 9-10 mmol/l. Siinäpä taas lisää motiaatiota painonpudotukseen ja liikunnan lisäämiseen. Painonhallinta ja liikunta ovat tärkeä osa II-tyypin diabeteksen hoitotasapainon saavuttamisessa.
Lokakuun alussa tehty päätös sisälsi siis säännöllisen, mutta maltillisen liikunnan aloittamisen, syömisen määrän ja laadun tarkkailun sekä kaiken ”ylimääräisen” napostelun poisjättämisen. Vaikka oma alkoholin käyttö oli ollut muutenkin varsin vähäistä – olut tai viini joskus ruoan kanssa tai illalla elokuvaa katsoessa tai lasillinen konjakkia takkatulen loimussa – nyt kaikki alkoholipitoinen jäi pois kokonaan. Samoin jätin kaiken ylimääräisen makean. Oma addiktioni suklaaseen oli ehkä vaikein, mutta ensimmäiset suklaat tuli syötyä vasta jouluna. Suklaa ja lakritsi ovat herkkuja, joita kyllä nykyillään sallin aina silloin tällöin, eihän tässä kuitenkaan kaikkea hyvää tarvitse elämästä pois pyyhkiä. Makean tilalle on kyllä tullut hedelmiä; banaania, appelsiinia, mandariineja, omenaa toki kuluu edelleen aiempaa enemmän. Usein myös hedelmäsmoothien muodossa.
Liikunnan aloittaminen ja ruokailun tarkkailu sai aikaan melko nopeasti muutoksia. Paino saavutti tavoitteeksi asettamani 90 kg rajan joulukuun alussa. Samoin verensokeri oli laskenut aamumittauksissa jo 7-8 mmol/l välille. Veren glukoosipitoisuuden aleneminen toi positiivisia muutoksia muutenkin. 1,5 vuotta aikaisemmin oli silmäpohjakuvauksessa havaittu pieniä muutoksia. Nyt suoritetussa kuvauksessa mitään muutoksia ei havaittu. Toinen seikka oli jalkojen kunto. Vaikka itsellä ei ollut mitään isompia kuivumisesta johtuvia ongelmia ja tunto jalkapohjissa oli ihan hyvä, niin esim. kantapäihin ei liikkuessa ilmaantunut aikaisempaan tapaan hiertymiä tai rakkoja.
Toinen verikokeissa havaittu huolestuttava seikka oli alhaiset rauta-arvot. Itse en ollut niin kovin huolissani tästä, koska olin havainnut asian jo verenluovutusten yhteydessä. Olin ollut aktiivinen verenluovuttaja ja käynyt ojentamassa käteni jopa 5-6 krt vuodessa. Usein miehille sallitun 2 kk välien. Hemoglobiinini on aina ollut varsin hyvä, 150-160 g/l, mutta tiheään tahtiin verta luovuttaessa se oli vähitellen laskenut alle 140 g/l. Lopulta oltiin usein siinä 135 g/l rajoilla, jolloin luovutus oli vielä mahdollinen. Laboratoriotestissä arvo oli 128 g/l, mutta olin vielä senkin jälkeen kerran päässyt loúovuttamaan verta arvon ollessa juuri vaadittu 135 g/l. Tuossa kohdin ei vielä vastaanotolla huolestuttu enempää, mutta päätimme kuitenkin kontrolloida hemoglobiinin sekä myös ferritiiniarvon 3 kk kuluttua. Maaliskuussa 2024 koetulokset osoitti raudanpuutteen, hemoglobiini 125 g/l ja ferritiini <10. Tehtiin lisätestit mm. keliakian osalta ja suoliston kuvausta harkittiin. Keliakiaa ei todettu ja rautalisä otettiin käyttöön. Samalla lisäsin aterioihin punaista lihaa, maksaa ja veriohukaisia. Kontrollimitauksissa hemoglobiini on noussut jo yli 150 g/l ja ferritiini oli 30. Ferritiini on edelleen matala, mutta sen muutos on normaalisti hitaampaa. Rautalisää käytän edelleen, mutta pienempänä määränä. Samoin ruokavalioon olen lisännyt enemmän rautaa sisältäviä ruokia.
Tällä tietoa oletus on, että raudanpuute olisi aiheutunut runsaan verenluovutuksen, ruokavalion muuttamisen, reippaan liikunnan lisäyksen ja melko nopean painonpudotuksen summana. Raudanpuutos oli silti hieman yllättävä, koska minkäänlaisia anemiaan liitettyjä oireita en ollut tuntenut. Lisäksi kuntoiluun oli jo loppusyksyn ja talven aikana kävelyn rinnalle tullut vähitellen enenevässä määrin hölkkälenkkejä. Viikottaiset kilometrimäärät kasvoivat tasaisesti viikko viikolta. Tätä kirjoitettaessa alkaa olla aseuraavan kontrollin aika, joten palataan siihen sitten tuonnempana.
Lokakuun 2023 alussa päätöksen yhteydessä asetin ensimmäiseksi tavoitteeksi ilman aikarajaa 90 kg. Tuo tavoite täyttyi ennen joulua. Ne ensimmäiset 6-7 kg haihtuivat helposti. Suurin tekijä oli tietysti säännöllisellä, maltillisesti lisääntyvällä liikunnalla, mutta ennen sitä tehdyt muutokset ruokailuun olivat sille hyvä perusta. Yleensä liikuntaa lisätessä myös ruokahalu kasvaa ja paino saattaa aluksi jopa nousta. Maltillisesti lisätty liikunta yhdistettynä aiempaan ruokailun määrän vähentämiseen ja sisällön tarkkailuun tuntui minulle itselleni toimivan. Oli aika asettaa uusi tavoite; 85 kg.
Joulun ja uuden vuoden aikoihin tuli hieman taantumaa. Paino ei silti juurikaan noussut, vaikka jouluherkkuja kyllä itselleni sallinkin. Lisäksi rauta-arvojen palauttamiseksi tein ruokavalioon hieman muutoksia alkuvuodesta 2024. Liikunta oli loppuvuonna säilynyt enimmäkseen maltillisena kävelynä liukkauden ja lumen vuoksi. Askelia uuden tavoitteen suuntaan piti vähän odottaa. Hiukan alkoi jo pieni turhautuminenkin hiipiä ajatukseen. Säännöllisyys ja maltillisuus liikunnan lisäämisessä tuotti kuitenkin tulosta ja kesää kohti mennessä paino oli 80 kg, vaikka mitään varsinaista tavoitetta en sen suhteen asettanutkaan.
Juoksu maistui vuorotellen kävelyn kanssa. Usein päivään mahtui aamulla kävely ja illalla toinen kävely- tai hölkkälenkki. Tärkeimpänä korostan edelleen liikunnan säännöllisyyttä ja hyvin maltillista määrän lisäämistä. Tämän ansioista olin säästynyt suuremmilta, liikuntaa estäviltä vammoilta ja säryiltä. Perusajatuksena oli, että tänään pitää tehdä niin, että aina voi huomenna tehdä saman uudelleen. Toinen huomioitava seikka oli, että onnistuin löytämään sopivat, lenkkeilyn tärkeimmät välineet; kengät. Varsinaiseen liikunnan aloittamiseen ja lisäämiseen sekä välineisiin palaan tarkemmin muissa blogeissa.
Oman terveyden kannalta tärkein tavoite on ollut diabeteksen hoitotasapainon saavuttaminen. Laboratoriokokeissa ns. pitkä sokeri oli vuoden 2023 syksyllä 67 mmol/mol, kun sen tavoitearvo diabetesta sairastavilla tablettihoidossa on <53 mmol/mol. Kesällä 2024 arvo oli 48 mmol/mol. Aamuisin omassa mittauksessa veren glukoosipitoisuus on kesästä 2024 alkaen ollut 5-6 mmol/l välillä, joitain kertoja jopa alle 5. Näihin tuloksiin vaikuttaa isosti painonhallinta ja liikunta, mutta osaltaan tavoitearvon nopeampaan tavoitteeseen on vaikuttanut lääkärin huhtikuussa 2024 määräämä uusi tablettilääke.
Nyt kun päätöksestä terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi on kulunut vuosi, tavoitteiden tärkeimmät motivaattorit, painonhallinta ja diabeteksen hoito, ovat ihan hyvällä mallilla. Paino on lokakussa 2024 vaihdellut 75-77 kg välissä ja verensokeriarvot ovat kohdallaan. Liikuntamäärät ovat kasvaneet tasaisesti ja juoksukilometrejä on kertynyt 40-50 km/vko ja sen lisäksi kävelylenkkejä on tullut 20-30 km/vko. Tällä hetkellä olen hieman keventänyt juoksulenkkien määrää ja korvannut niitä kävelyllä, että jalat pysyisivät paremmassa kunnossa. Periaatteena on edelleen, että määrää ja kuormittavuutta voi säädellä, mutta säännöllisyydestä on pidettävä kiinni.
Vastaa