Ensimm\u00e4isess\u00e4 blogissa haluan kertoa jotain omasta liikunta- ja kuntoiluhistoriasta. Vaikka nuorena olen kokeillut monenlaista, tavoitteellista urheilua on lopulta sis\u00e4ltynyt historiaan aika v\u00e4h\u00e4n. Joukkuelajeista lapsena harrastin jalka- ja lentopalloa. Teini-i\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6lajit l\u00f6ytyi yleisurheilusta, jossa kilpailumieless\u00e4 harjoittelin pikajuoksua ja kuulanty\u00f6nt\u00f6\u00e4. Valmennus oli hyv\u00e4\u00e4, mutta oma perisynti oli laiskuus. Lenkit oli vastentahtoista tekemist\u00e4, en koskaan pit\u00e4nyt juoksemisesta. Vaikka olin isokokoinen ja kankea, pidin enemm\u00e4n peruskuntokaudella telinejumpasta kuin juoksemisesta. Lopulta ”nuoresta ja lupaavasta” urhelijapojasta ei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle kuin ”ja”.<\/p>\n\n\n\n
Maastossa olen aina tyk\u00e4nnyt liikkua. Kohtuullisen hyv\u00e4 peruskest\u00e4vyys auttoi jaksamaan armeija-aikana, mutta se Cooperin testi ei sujunut. Ei vaikka ”p\u00e4\u00e4sin” jatkuvasti ravaamaan kuntoryhm\u00e4 B:ss\u00e4. Juoksusta tuli vain entist\u00e4 vastenmielisemp\u00e4\u00e4 ja tavoitemetrit j\u00e4i saavuttamatta.<\/p>\n\n\n\n
Opiskeluaikana olin innokkaasti pelaamassa kavereiden kanssa kaukalopalloa ja lentopalloa, mutta lenkkiryhmi\u00e4 ei muodostunut. Yleens\u00e4 ne porukat oli niin paljon parempia juoksemaan, ettei minusta olisi sinne ollut l\u00e4htij\u00e4ksi, enk\u00e4 ehk\u00e4 olisi sellaiseen innostunutkaan. Lahdessa tuolloin asuessa Salpaussel\u00e4n ladut kulki parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta hiihtoon liittyi tuolloin niin paljon v\u00e4linehuoltoa, ett\u00e4 se ei koskaan sytytt\u00e4nyt. Painoni oli armeijan aikaoihin jossain 85-90 kg vaiheilla, mutta opiskelujen loppuvaiheessa se alkoi vahvasti l\u00e4hesty\u00e4 sataa. Samoin opiskelujen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 terveydenhoitaja kehoitti vahvasti tarkkailemaan verenpainetta.<\/p>\n\n\n\n
Muutto uudelle paikkakunnalle, t\u00f6iden aloittaminen, perheenlis\u00e4ys ja kaikki muut ”ruuhkavuositeemat” iski p\u00e4\u00e4lle. Omasta itsest\u00e4 huolehtimen j\u00e4i v\u00e4h\u00e4lle, liikunta oli melkein v\u00e4hemm\u00e4n kuin satunnaista ja vuosien kuluessa sit\u00e4 valui entist\u00e4 surkeampaan tilaan. Mutta eih\u00e4n silloin kuolemattomuudesta nauttiva keski-ik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4 mies sellaista ehdi ajatella, saati sit\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mittariin py\u00f6r\u00e4hti 40+ ja ty\u00f6terveystarkastuksessa mitattiin sellaiset verensokeriarvot, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli jo silt\u00e4 istumalta kirjoittamassa l\u00e4hetett\u00e4 sairaalaan. Sairaalaan en mennyt, mutta hoito aloitettiin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Alkuj\u00e4rkytyksen j\u00e4lkeen piti her\u00e4t\u00e4 toimimaan. Ostin uuden digitaalivaakan ja sykemittarin. Uusi vaaka n\u00e4ytti ihan eri lukemia kuin vanha ”kiekkomallinen” analogiversio, uusi j\u00e4rkytys 114 kg!!!. Onnistuin pudottamaan painon satasen nurkille ja tuntui ihan hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ikuisena ongelmana oli ollut aloittaminen. Vaikka se ajatus jossain kohdin muuttui tekemiseksi, malttia ei ollut. Piti aina laittaa tehoa ylti\u00f6p\u00e4isesti ja sitten oli aina n\u00e4lk\u00e4 ja jokainen nivel ja lihass\u00e4ie kipe\u00e4n\u00e4. Ja siin\u00e4h\u00e4n se into mukavasti laantui. Kun 50 vuoden ik\u00e4 alkoi l\u00e4hesty\u00e4 oltiin taas 107-108 kg lukemissa ja tuolloin alkoi uusi projekti. Nyt oli aika my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ja ylpe\u00e4sti todeta, ett\u00e4 samaan ei tarvitse en\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 kuin nuorena. Kuntosalillakin pystyi suorittamaan pienemmill\u00e4 painoilla eik\u00e4 se h\u00e4vett\u00e4nyt yht\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kunnon kohtottaminen alkoi lempeill\u00e4 k\u00e4velylenkeill\u00e4 pienen, uteliaan koiran kanssa. Siit\u00e4 oli hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 kasvattamaan liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 perusajatuksena maltti ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4vely\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in, v\u00e4hitellen matkaa pident\u00e4en. Seurantaa varten motivoin itse\u00e4ni uudella, monipuolisemmalla sykemittarilla, jolla sain mitattua sykkeen lis\u00e4ksi matkaa ja nopeutta sek\u00e4 uutena ominaisuutena nukkumista ja palautumista jollain tasolla. Paino alkoi pudota ja ryhdyin tunnustellen ottamaan pieni juoksuosuuksia k\u00e4velyn oheen. Puoli vuotta my\u00f6hemmin tein 5 km hitaita juoksulenkkej\u00e4 ja v\u00e4hitellen h\u00f6lkk\u00e4 alkoi sujua. Vuoden kuluttua paino oli reippaasti alle 90 kg ja juoksu maistui. Muistan joskus sadep\u00e4iv\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 miettineen, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei taida olla lenkkip\u00e4iv\u00e4, mutta kotona piti kuitenkin vaihtaa lenkkikamat p\u00e4\u00e4lle ja menn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka juoksu maistui, se alkoi tuntua tyls\u00e4lt\u00e4. Tuli mieleen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 jokin tavoite tekemiselle. Niinp\u00e4 aloin seurata ohjelmaa, jonka piti valmentaa 10 km juoksua varten tiettyyn aikaan menness\u00e4. Se oli virhe minun kohdallani. Kuntoilulenkkeily muuttui treenaamiseksi. Vauhti kasvoi, m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi ja jalkavaivat alkoivat. Seurasi pakollinn juoksutauko ja vaikka polvet tuntui paremmalta, juoksukokeilun j\u00e4lkeen kipeytyi uudelleen. Uusi pitempi tauko ja kun jalat tuntuivat olevan viimein taas suhteellisen kivuttomat, juoksu ei tuntunut en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Suurin syy oli, ett\u00e4 malttia uudelleen aloittamiseen ei ollut, vaan piti yritt\u00e4\u00e4 tavoitella samaa vauhtia, vaikka juoksukunto oli pudonnut. Jalkavaivojen aikaan en ollut tehnyt riitt\u00e4v\u00e4sti korvaavaa harjoittelua ja kunto alkoi laskea.<\/p>\n\n\n\n
Elettiin taas ehk\u00e4 4 vuotta niin, ett\u00e4 painoa alkoi kerty\u00e4 ihan huomaamatta ja taas oltiin likimain sadan lukemissa. P\u00e4\u00e4tin pienell\u00e4 kannustuksella l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan kuntonyrkkeily\u00e4. Hurahdin hommaan ihan t\u00e4ysill\u00e4, eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 ohjaajana oli ihan huippuinnostava nyrkkeilyvalmentaja. Treeni oli tehokasta kokovartalotreeni\u00e4. Uuden harrastuksen my\u00f6t\u00e4 alkoi tekeminen taas maistua. Oheen tuli my\u00f6s jonkin verran salitreeni\u00e4 ja juoksentelua juoksumatolla. Painoakin sai taas alemmaksi.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kesti toisen talven puoliv\u00e4liss\u00e4 tuli sitten yll\u00e4tt\u00e4en sairaalareissu. Ohutsuoleen jostain tulleet kiinnikkeet vetiv\u00e4t suolen tukkoon ja jouduin leikkaukseen. Leikkaus oli iso, mutta kunto oli sen verran hyv\u00e4, ett\u00e4 olin jo leikkauksen j\u00e4lkeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jaloillani ja kotiuduin viiden p\u00e4iv\u00e4n kuluttua. Koska mit\u00e4\u00e4n sairautta ei todettu, eik\u00e4 itse suolistoon tarvinnut tehd\u00e4 korjauksia, kaikki n\u00e4ytti hyv\u00e4lt\u00e4. Kotiutumista seuraavana p\u00e4iv\u00e4 tuli sitten takaisku. En pystynyt sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ja oksennus tuli niin voimakkaana, ett\u00e4 leikkaushaava repesi. Uudelleen sairaalaan ja leikkaussaliin, koska suoli oli tukkeutunut uudelleen. Haava ei umpeutunut kunnolla ja viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 toisesta leikkauksesta vatsa avattiin viel\u00e4 kolmannen kerran. Sen j\u00e4lkeen ei ollut en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 kunto.<\/p>\n\n\n\n
Alkoi pitk\u00e4 toipumisaika. Samaan aikaan Suomessa alkoi koronaepidemia. Tunnustan, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pelottikin tuo uusi karmea virustauti. Tuli mieleen, ett\u00e4 mik\u00e4li tuon hetken kunnossa saan tartunnan, se voi olla vaaraksi hengelle. Aloin kuntouttaa itse\u00e4ni k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4, koska muuhun en oikeastaan kyennyt. K\u00e4velin jalat rakoille, mutta periksi en antanut, kunto oli saatava nousuun.<\/p>\n\n\n\n
Reilun puolen vuoden kuluttua aloin k\u00e4yd\u00e4 salilla juoksumatolla ja v\u00e4hitellen treenaamaan kuntosalilaitteilla. K\u00e4vin syksyll\u00e4 my\u00f6s muutamia kertoja kuntonyrkkeilyss\u00e4. Ohjaaja oli vaihtunut ja treenaaminen ei muutenkaan maistunut, koska vatsalihasten kanssa ei voinut tehd\u00e4 kunnolla mit\u00e4\u00e4n. Vatsalihas kramppasi ja se kipu oli aika kova. Samaa ongelmaa oli kuntosalilla, joten sekin j\u00e4i ”tauolle”.<\/p>\n\n\n\n
Oli ehk\u00e4 hieman masentavaakin, kun vatsalihaksien kuntoutus ei tahtonut onnistua. Ja taas kerran olin tilanteessa, ett\u00e4 paino kipusi yl\u00f6sp\u00e4in ja kunto alasp\u00e4in. Kuntoilun aloitus j\u00e4i aina aloitukseksi tai yleens\u00e4 pelk\u00e4ksi ajatukseksi.<\/p>\n\n\n\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 paino karkasi ja oli taas ylimmill\u00e4\u00e4n pari kiloa yli sadan. Tein muutoksia ruokailuun. V\u00e4hensin lautaselle lastatun ruuan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta pyrin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n monipuolisesti. Punaisen lihan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hensin selv\u00e4sti ja sen sijalle tuli kana ja kala. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ruokailun muutoksilla paino laski takaisin alle sataan, jojoillen 97-100 kilon vaiheilla. Syksyll\u00e4 sain sitten viimein p\u00e4\u00e4t\u00f6sksen aikaan. Alkoi selke\u00e4 tavoite terveyden ja kunnon kohentamiseen ja painon pudottamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Lokakuussa 2023 aloitin k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti 3-4 krt\/viikossa. Otin taas tarkkailuun verensokeriarvot, joiden seuranta oli j\u00e4\u00e4nyt huonolle jo pitk\u00e4n ajan. 2. tyypin diabeteksen kanssa olin el\u00e4nyt jo yli 15 vuotta ja arvot olivat olleet pitk\u00e4\u00e4n ihan kelvollisella tasolla. Nyt sokeriarvot olivat selv\u00e4sti taas koholla. K\u00e4vin my\u00f6s muissa verikokeissa ja syd\u00e4nfilmiss\u00e4. Sokeriarvoja ja matalaa hemoglobiinia sek\u00e4 ferritiiniarvoa lukuunottamatta kaikki oli kunnossa. Diabetesta varten sain uuden tablettil\u00e4\u00e4kkeen. Rauta-arvojen osalta tutkittiin syyt\u00e4, mutta ilmeisesti siihen oli vaikuttanut verenluovutusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 (5-6 krt vuodessa), ruokavalion kevent\u00e4minen ja liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen. Lis\u00e4raudan ja enemm\u00e4n rautaa sis\u00e4lt\u00e4vien ruokien k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 arvot ovat nyt parantuneet.<\/p>\n\n\n\n
Koska kuntoilun lis\u00e4\u00e4miselle ei ollut mit\u00e4\u00e4n estett\u00e4, projekti jatkui. Avainsanat olivat: maltti, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys ja askel kerrallaan. Ensisijaisesti tavoite oli painonhallinta. Aika pian liikunnan lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 paino oli 95 kg ja asetin tavoitteeksi 90 kg. Ja sitten 85 kg… ja sitten 80 kg. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa, vuosi projektin alusta, aamupaino oli 75,5 kg.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 viimeisest\u00e4 vuodesta sitten enemm\u00e4n seuraavissa artikkeleissa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ensimm\u00e4isess\u00e4 blogissa haluan kertoa jotain omasta liikunta- ja kuntoiluhistoriasta. Vaikka nuorena olen kokeillut monenlaista, tavoitteellista urheilua on lopulta sis\u00e4ltynyt historiaan aika v\u00e4h\u00e4n. Joukkuelajeista lapsena harrastin jalka- ja lentopalloa. Teini-i\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6lajit l\u00f6ytyi yleisurheilusta, jossa kilpailumieless\u00e4 harjoittelin pikajuoksua ja kuulanty\u00f6nt\u00f6\u00e4. Valmennus oli hyv\u00e4\u00e4, mutta oma perisynti oli laiskuus. Lenkit oli vastentahtoista tekemist\u00e4, en koskaan pit\u00e4nyt juoksemisesta. Vaikka […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-82","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":89,"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions\/89"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sippola.net\/lenkille\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}